Archive for the ‘Valencia’ Category

Roskat roskikseen

Thursday, November 22nd, 2007

Jokainen Espanjan kaupungeissa matkustellut tietää, että kaduilla olevat roskat ja jopa kokonaiset roskapussit, jätesäkit, huonekalut, WC-pöntöt ja lavuaarit ovat tuiki tavallinen näky espanjalaisessa kaupunkimaisemassa. Monet heittävät roskapussin surutta kadulle vaikkapa oman rappukäytävän pääoven viereen – toiset taas jaksavat viedä pussukkansa roskapöntöille asti, mutta eivät ilmeisesti jaksa aukaista pöntön kantta, sillä roskasäiliöiden vierustatkin ovat tavallisesti roskapussien ympäröimiä.

Näkymä Barcelonan kaduilta

Espanjan kaupungit roskajahdissa

Monissa Espanjan kaupungeissa on kuitenkin vihdoin ryhdytty taistelemaan tätä ilmiötä vastaan. Esimerkiksi Barcelonassa Kataloniassa otettiin viime vuonna käyttöön järjestelmä, jossa huonekaluja tai remonttijätteitä saa jättää kadulle, aivan oman oven viereen, kunhan sen tekee sovittuun kellonaikaan tiettynä viikonpäivänä. Jokaiseen Barcelonan keskustan kotiin jaettiin tiedotteet, jossa kerrottiin, mikä minkin kaupunginosan “romupäivä” (el Dia dels Trastos) on ja tiedotteen mukana asukkaille annettiin “romupäivästä” ja kellonajasta muistuttava jääkaappimagneetti, jottei päivä pääsisi unohtumaan. Kaupungin jätehuolto käy muutama tunti sovitun ajan jälkeen noutamassa huonekalut kadulta.

Vitoriassa Baskimaalla taas on päätetty ryhtyä kovempiin otteisiin. Vitoria-Gasteizin kaupunki ilmoitti maanantaina, että roskaajille on tästä lähtien tiedossa sakot, jotka voivat nousta jopa 750 euroon.

Niin ikään Baskimaalla sijaitsevassa Bilbaossa taas järjestettiin lokakuussa jopa ns. “roskatyöpajoja” (Talleres sobre Basura), joilla kaupungin keskustan alueen asukkaita yritettiin aktivoida osallistumaan sekä katujen siistimiseen että siistiyttä edistävien ideoiden (mm. kotitalousjätteiden hyötykäyttö) kehittelyyn.

Valenciassa on Vitorian tapaan käytössä sakkosysteemi, mutta jätesakko on siellä tavallisesti hieman alhaisempi eli 150 euroa. Valencian kaupunki palkkasi lisäksi kesällä 2007 ns. “roskatarkastajia” (inspectores), joiden tehtävänä oli kuvata niitä asukkaita, jotka heittävät kotitalousjätteensä jonnekin muualle kuin roskasäiliöön.

Jaén Espanjan likaisin kaupunki

Andalusiassa Etelä-Espanjassa sijaitseva Jaénin kaupunki sai keväällä 2007 kyseenalaisen kunnian tulla nimitetyksi Espanjan likaisimmaksi kaupungiksi, la ciudad más sucia de España. Nimityksen antoi espanjalainen kuluttajajärjestö Organización de Consumidores y Usuarios, joka samalla nimesi Asturian itsehallintoalueella sijaitsevan Oviedon Espanjan puhtaimmaksi kaupungiksi.

Jaénin jälkeen likaisimpia kaupunkeja olivat järjestön mukaan Sevilla, Toledo, Badajoz, Alicante ja Guadalajara, Oviedon jälkeen puhtaimpia taas baskimaalaiset San Sebastián, Bilbao, Getxo ja Navarrassa sijaitseva Pamplona.

Tyypillinen näky Barcelonassa

1,4 kg jätteitä päivässä per henkilö

Keskivertoespanjalainen (tai Espanjassa lomaileva ulkomaalainen) tuottaa tilastojen mukaan n. 1,4 kiloa jätteitä päivässä. Tämä luku oli vielä kymmenen vuotta sitten lähes puoli kiloa pienempi. Kotitalousjätteiden määrä on kymmenen vuoden aikana noussut yli 29%.

Ehkä huolestuttavinta jätemäärän nousussa on (El Mundo -lehden mukaan) se, että jätteistä kierrätetään Espanjassa vain 11,5%. Lähes 90% jätteistä päätyy siis joko kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Greenpeacen vuonna 2006 julkaisemien tietojen mukaan Espanjan kaupungeissa kertyi vuonna 2003 yhteensä 21 miljoona tonnia ns. kaupunkijätettä. Näistä vajaa puolet oli orgaanista kotitalousjätettä, joka siis päätyi 90-prosenttisesti kierrättämättömänä kaatopaikoille tai poltettavaksi.

Katso myös aikaisempi kirjoitus aiheesta tässä blogissa: “Matkailuparatiisin kääntöpuoli, osa 1.

Linkkejä

Liput palavat – pinnan alla kytee

Thursday, October 4th, 2007

Kun pieni joukko mielenosoittajia poltti noin kuukausi sitten Gironassa (Kataloniassa) Espanjan kuningas Juan Carlosin kuvia, asiasta uutisoitiin jopa Suomessa asti. Mikään uusi ilmiö tuo kuninkaan kuvien tai Espanjan lippujen polttaminen ei Kataloniassa kuitenkaan ole, vaan Espanjan lippuja on poltettu eri puolilla Kataloniaa – myös Barcelonan keskustassa – erilaisten mielenosoitusten yhteydessä.

Espanjan kansallisten symbolien polttaminen julkisesti on Katalonian itsenäistymistä kannattavien, erityisesti erilaisten äärivasemmistolaisten nuorisoryhmittymien tapa osoittaa mieltään Madridin keskushallintoa vastaan.

Espanjan lippu

Kuninkaan kuvien polttaminen syksyn “muoti-ilmiö”

Koska Gironan syyskuiset tapahtumat johtivat poliisitutkintaan, kuninkaan kuvien polttamisesta on tullut jo lähes muoti-ilmiö katalonialaisten nationalistiryhmien keskuudessa.

Viimeisin tapaus sattui tänään torstaina 4. lokakuuta, kun n. 300 opiskelijan joukko järjesti Barcelonan autonomisen yliopiston (Universidad Autónoma de Barcelona, UAB) edustalla mielenosoituksen Espanjan monarkiaa vastaan. Kuninkaan kuvia poltettiin vain yksi ja polttajiakin oli ainoastaan yksi, mutta uutinen tapahtumasta tuli siksi, että toisin kuin Gironan tapauksessa, tällä kertaa polttaja ei ollut naamioitunut, vaan paljasti kasvonsa avoimesti. (Kuninkaan kuvan polttaminen on Espanjassa lainvastaista ja siitä voi saada vankeusrangaistuksen.)

Äärioikeisto vastaa espanjalaisuuden päivänä

Espanjalainen äärioikeisto on päättänyt vastata kuninkaan kuvien ja Espanjan kansallissymboleiden polttajille polttamalla 500 Katalonian kansallissymbolia espanjalaisuuden päivänä (El Día de la Hispanidad) perjantaina 12.10.2007.

Kyseessä on España 2000 -nimisen äärioikeistolaispuolueen Katalonian ulkopuolella, Valencian keskustassa järjestämä mielenosoitus, jonka iskulauseena on: “Espanjassa espanjalaiset ensin – Laitonta siirtolaisuutta vastaan ja omien oikeuksiemme puolesta” (En España, los españoles primero: contra la inmigración ilegal y en defensa de nuestros derechos).

Katalonian lippu

Kansallissymboleista poliittistakin kiistaa

Kansallissymboleista – erityisesti Espanjan lipusta – on viime aikoina väännetty kättä myös poliittisissa piireissä. Espanjan lippulain (la Ley de Banderas) mukaan Espanjan lipun on liehuttava kaikissa maan kaupungin- ja kunnantaloissa. Tätä käytäntöä ei kuitenkaan noudateta joissakin Katalonian kaupungeissa. Mm. Tarragonan ja Sant Cugatin kaupungintalojen lipputangoissa liehuu tavallisesti ainoastaan Katalonian lippu kaupungin oman lipun ohella.

Viime vuonna Barcelonassa syntyneen uuden “kaupunkilaisten puolueen” (Ciutadans/Ciudadanos) puheenjohtaja Albert Rivera teki lippulain laiminlyönnistä syyskuun alkupuolella virallisen valituksen. Hänen mukaansa Kataloniassa on noin 100 kunnan- ja kaupungintaloa, joissa lippulakia ei noudateta.

Graffiti Sagrada Familian muurissa

Symbolien tuhoaminen vain jäävuoren huippu?

Elämä Kataloniassa on ulkoisesti varsin rauhanomaista, sillä kansallissymbolien polttaminen on varsin satunnaista ja varsin pienten radikaaliryhmien harjoittamaa toimintaa.

Todelliset ristiriidat kuitenkin juontavat juurensa paljon syvemmälle: kansan syviin riveihin ja Espanjan historiaan, erityisesti vuosien 1936 – 1939 sisällissotaan ja sitä seuranneeseen Francon diktatuurin aikaan.

Näennäisen rauhallisessa Kataloniassa kuohuu pinnan alla ja poliittinen kenttäkin on jakautunut ainakin Suomeen verrattuna varsin monimutkaisella tavalla: yhtäällä ovat itsenäisyyttä kannattavat maltillisemmat paikalliset vasemmistoryhmät, toisaalla itsenäisyyttä kannattavat paikalliset oikeistoryhmät (eli vasemmisto ja oikeisto, joilla kuitenkin on “yhteinen asia”). Näille molemmille – ja toisilleen – vastakkaisia ovat “espanjalaiset” vasemmisto- ja oikeistoryhmät, lähinnä valtapuolueet PP ja PSOE/PSC. Lisäksi poliittiseen kenttään kuuluu myös edellä mainittuja radikaaliryhmiä niin oikeiston kuin vasemmistonkin puolelta sekä uusi puolue Ciutadans, joka vastustaa kaikenlaista radikalismia ja jonka riveissä on sekä vasemmistointellektuelleja että poliittisen oikeiston edustajia.

Arkielämässä kuohuntaa ei tavallisesti huomaa, jos osaa kahvipöytäkeskusteluissa, työpaikalla ja muissa sosiaalisissa tilanteissa välttää politiikkaan ja kieleen liittyviä aiheita. Ristiriitatilanteita kuitenkin syntyy varsin helposti, jos puheenaiheeksi tulevat Katalonian itsenäisyyspyrkimykset, kielipolitiikka tai vaikkapa Espanjan lähihistoria.

Graffiti Barcelonassa

Linkkejä

Maailman suurin ruokasota Valenciassa?

Tuesday, August 28th, 2007

Buñolin kylässä Valenciassa alkaa huomenna keskiviikkona ns. tomaattisota, la tomatina. Sotaan osallistuu tänä vuonna n. 40 000 henkeä, jotka heittelevät toistensa päälle yhteensä yli 115 000 tomaattia.

Tomaattien kuljettamiseen tarvitaan viisi kuorma-autoa, jotka jättävät vihannekset kadulle, mistä sotaan osallistuvat voivat poimia ne “aseikseen” alkaen klo 11.00.

La tomatina on ollut vuodesta 2002 alkaen Fiesta de Interés Turístico Nacional eli yksi Espanjan kansallisen turismin merkkitapahtumista. Tapahtuma tunnetaan tosin hyvin myös ulkomailla nimenomaan sen erikoislaatuisuuden vuoksi.

Linkkejä

Alonson uusi “lelu”

Monday, January 15th, 2007

Kaksinkertaisen Formula 1 -maailmanmestarin, Asturian ruhtinaskunnasta kotoisin olevan Fernando Alonson uusi auto saapui tänään Valenciaan, missä se esiteltiin yleisölle Valencian tiede- ja taidekeskuksessa (Ciutat de les Arts i de les Ciències).

McLaren-Mercedesin talliin kuuluvan Alonson uusi “lelu” on McLaren-Mercedes MP4-22 ja kuvia siitä voi käydä ihastelemassa vaikkapa McLaren-Mercedesin kotisivuilla.

Linkkejä

Ikävän uutisviikon saldo

Sunday, July 9th, 2006

Tämä viikko on ollut Espanjan tiedotusvälineissä täynnä toinen toistaan järkyttävämpiä uutisia. Ensin tapahtui n. 40 ihmishenkeä vaatinut metro-onnettomuus Valenciassa, ja miltei heti tämän jälkeen Barcelonassa, l’Eixamplen kaupunginosassa pidätettiin naispuoleinen sarjamurhaaja.

Valencian metro-onnettomuuden syy oli tutkimuslautakunnan mukaan ylinopeus; kuljettaja ajoi 80 km/h nopeudella mutkaan, jonka nopeusrajoitus oli puolet vähemmän. Pahat kielet tosin väittävät, että (onnettomuudessa itsekin menehtyneen) kuljettajan syyksi yritetään laittaa sitä, että metrolinjojen ylläpitoon ei käytetä Valenciassa tarpeeksi aikaa ja rahaa. Olipa syy mikä hyvänsä, menetettyjä ihmishenkiä ei valitettavasti saada enää takaisin.

Ikävä kyllä takaisin ei saada myöskään niiden (iäkkäiden rouvashenkilöiden) henkiä, jotka joutuivat Barcelonassa 48-vuotiaan naisen uhreiksi. Nainen tutustui uhreihinsa mm. kirkoissa ja puistonpenkeillä, ja varmistuttuaan ensin siitä, että nämä asuvat yksin, hän tavalla tai toisella ujuttautui naisten koteihin, surmasi heidät siellä kuristamalla ja otti mukaansa arvoesineet sekä käteisen rahan.

Suoranaista motiivia teoille ei ilmeisesti ole; naisen on julkisuudessa kerrottu olevan riippuvainen rahapeleistä, ja lisäksi kriminaalipsykologit ovat luokitelleet hänet psykopaatiksi, eli ilmeisesti rahan tarve yhdistettynä psykopaattiseen persoonallisuuteen ja uhrien “helppouteen” johti näihin ryöstömurhiin.

Kaikki naisen uhrit (kolme kuollutta ja viisi pahoinpideltyä) olivat yli 70-vuotiaita, yksin asuvia naisia, ja Barcelonan vanhukset ehtivätkin jo muutaman viikon ajan elää pelon vallassa, ennen kuin syyllinen vihdoin saatiin kiinni.

Murhaaja, nimeltään Remedios S.S. (sukunimeä ei ole julkaistu), oli tavanomaista elämää elävä eronnut kahden lapsen äiti. Hän työskenteli kokkina eräässä Barcelonan keskustassa sijaitsevassa baarissa.