Archive for September, 2007

Castellers – Ihmislinnat

Monday, September 24th, 2007

Castells tai castellers on katalonialainen traditio, jossa joukko perinneasuihin pukeutuneita ihmisiä muodostaa torni- tai linnamaisen rakennelman nousemalla toistensa hartioiden päälle. Nämä tavallisesti paikallisen kaupungin- tai kunnantalon edustalle muodostettavat ihmisrakennelmat nousevat useiden metrien korkeuteen ja niissä on seitsemän tai kahdeksan, parhaimmillaan jopa yhdeksän “kerrosta”.

Linnan muodostaminen

Jokaisella castellers-ryhmällään (colla castellera) on johtajansa (cap de colla), joka päättää, millainen linna rakennetaan ja ketkä ryhmän jäsenistä siihen osallistuvat. Linnasta muodostetaan aluksi kaksi tai kolme ensimmäistä kerrosta, minkä jälkeen cap de colla päättää, jatketaanko rakentamista. Jos cap de colla antaa luvan, niinikään perinneasuihin pukeutunut puhallinorkesteri alkaa soittaa perinteistä grallers-musiikkia, mikä toimii samalla merkkinä yleisölle siitä, että linnan rakentaminen on alkanut.

Ihmislinna Vilafrancassa

Alimman kerroksen eli pinyan muodostamiseen tarvitaan kymmeniä ihmisiä, jotta ylempien kerrosten paino ei kävisi liian suureksi alimman kerroksen muodostavien castellersien hartioille ja jotteivät ylemmissä kerroksissa olevat ihmiset putoaisi suoraan maahan, vaan muiden päälle.

Ylemmissä kerroksissa on kussakin asteittain vähemmän ihmisiä ja rakennelman huipulla ainoastaan yksi, canalla, joka on perinteisesti pieni, viidestä kahteentoistavuotias lapsi. Canalla kiipeää kaikkien ihmiskerrosten kautta rakennelman huipulle, ja jos hän onnistuu nousemaan huipulla seisomaan ja nostamaan kätensä ylös, rakennelma on onnistunut, canalla palaa takaisin alas ja rakennelma puretaan kerros kerrokselta. (Jos rakennelma tässä vaiheessa sortuu, se katsotaan kuitenkin onnistuneeksi, sillä canalla on suoriutunut tehtävästään.)

Milloin ja missä ihmislinnoja voi nähdä?

Castellers-tapahtumia järjestetään eri puolilla Kataloniaa ympäri vuoden, mutta erityisesti touko-syyskuussa ja paikallisten juhlapyhien aikaan. Katalonian tunnetuin ja suosituin castellers-paikkakunta on ylivoimaisesti Vilafranca del Penedés, mutta tapahtumia järjestetään myös Barcelonassa, Gironassa, Tarragonassa, Lleidassa sekä useimmissa pikkukylissä ja -kaupungeissa.

Tapahtumista kiinnostuneen matkailijan kannattaa tutustua Webcasteller-sivustoon, jolta löytyy kuukausittainen tapahtumakalenteri. Sivusto on katalaaninkielinen, mutta tapahtumakalenterista käyvät selvästi ilmi päivämäärä, tapahtumapaikan tarkka osoite (tavallisesti siis kaupungin- tai kunnantalon edusta) ja useimmissa tapauksissa myös kellonaika.

Linkkejä

Huom: Tekstissä esiintyvät vieraskieliset sanat ovat katalaanin kieltä, eivät espanjaa.

Matkailuparatiisin kääntöpuoli, osa 2

Wednesday, September 5th, 2007

Oheisesta Youtube-videosta käyvät hyvin ilmi espanjalaisten kaupunkien suurimmat haasteet sosiaaliseen hyvinvointiin pyrittäessä: kodittomuus, köyhyys, huumeongelma, laiton siirtolaisuus, prostituutio ja yleinen epäsiisteys, joista kaikki tuntuvat jollakin tavalla kietoutuvan yhteen.

Video kertoo arkipäivästä Madridin keskustassa, Gran Vían tuntumassa:

Suora linkki videoon: http://www.youtube.com/watch?v=8XaCoZJNsVE

Matkailuparatiisin kääntöpuoli, osa 1

Monday, September 3rd, 2007

Koska matkailu on yksi Espanjan talouden tärkeimmistä tukipilareista, maassa myös panostetaan matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Turismin aiheuttamista haitallisista vaikutuksista ympäristöön on kuitenkin alettu puhua Espanjassa vasta aivan viime vuosina.

Ympäristöstä huolta kantavia puhuttaa erityisesti Espanjan ja sen saarten rantojen ylirakentaminen, josta on pitkälti vastuussa rakennusteollisuuden ohella maan massaturismiteollisuus.

Toinen, julkisuudessa vähemmän käsitelty ongelma, on Espanjan riittämätön jätteidenkierrätysjärjestelmä. Vaikka espanjalaisissa kaupungeissa ja vilkkaimmilla turistialueilla onkin 2000-luvulla panostettu kasvavassa määrin kierrätykseen, järjestelmä on silti edelleen varsin tehoton verrattuna moniin muihin EU-maihin.

Massaturismin ja kierrätysjärjestelmän puutteiden lisäksi tehokasta jätteidenkierrätystä haittaa monien paikallisten yritysten ja yksityishenkilöiden haluttomuus kierrättää jätteitään.

Tyypillinen näky espanjalaiskaupungeissa

Greenpeacen vuonna 2006 julkaistun raportin (“La situación de las basuras en España”) mukaan kotitalousjätteiden määrä Espanjassa kasvoi 40% vuosina 1996-2003, vaikka maan tavoitteena on ollut vähentää jätteiden määrää kuudella prosentilla. Nämä lukemat ylittävät sekä EU:n että OECD:n keskiarvot.

Espanjan viranomaisia on arvosteltu mm. siitä, että usein kierrätysastiat on laitettu kaduille vain “näön vuoksi” ja niiden tarkoituksena on ruokkia mielikuvaa siitä, että Espanja täyttäisi eurooppalaiset jätteidenkierrätyssäädökset.

Barcelona on Espanjan toiseksi suurimpana kaupunkina varsin hyvä esimerkki maan kaupunkien jätteidenkierrätystilanteesta: Barcelonan katukuvaan kierrätysastioita alkoi ilmestyä laajamittaisemmin vasta vuoden 2001 jälkeen, eikä niitä edelleenkään ole riittävästi. Vaikka biojätteitä on tutkimusten mukaan kotitalousjätteistä noin puolet, useista Barcelonan keskustan kaupunginosista kuitenkin puuttuvat biojäteastiat kokonaan. (Greenpeacen raportin mukaan Espanjassa kompostoidaan vain hieman yli 2 % jätteistä. Kataloniassa tämä luku on ainoastaan 0,42 %, mikä tarkoittaa sitä, että käytännöllisesti katsoen biojätteitä ei kierrätetä lainkaan.)

Kierrätysastioita Barcelonan rannalla

Linkkejä